Lumen alta paljastuu lumihometta

Syksyn suuri tautipaine sekä lumipeitteen alla vallinneet olosuhteet ovat johtaneet lumihomeen runsaaseen määrään tänä keväänä.

Lumipeitteen pikkuhiljaa sulaessa on paljastunut lumihometta useilla kentillä. Väylillä, lyöntipaikoilla ja kauluksilla hometta on havaittu nyt runsaasti ja paikoin myös viheriöillä on näkyvissä taudin jälkiä pyöreinä renkaina, joissa voi olla harmahtavaa seittiä päällä.

Huolellisista loppukauden torjunnoista huolimatta lumihome on päässyt aktivoitumaan lumen alla ja se on saanut osan pohtimaan miten torjunta ei ole tehonnut, vaikka se edellisinä vuosina on antanut hyvän lopputuloksen. Syitä taudin puhkeamiseen on useita ja käydään muutamia tekijöitä läpi tässä artikkelissa.

Ensimmäisenä on todettava, että kasvinsuojeluaine ei tapa 100 %:a taudinaiheuttajista. Jäljelle jääneet taudinaiheuttajat pystyvät lisääntymään sopivissa olosuhteissa ja saavuttaessaan tietyn kasvun puhkeaa näkyvät taudinoireet kasvissa. Viime syksyn tautipaine oli todella kova johtuen runsaista sateista/kosteudesta sekä ajanjaksolle tyypillistä korkeampien lämpötilojen johdosta. Uusia itiöitä syntyi suuria määriä tiheään tahtiin. Kasvinsuojeluaineiden vaikutusaika saattoi pahimmillaan kestää vain muutamia päiviä, kun uusi tautiaalto jälleen puhkesi jossain päin kenttää.

Eräällä virtuaali GIS-luennolla esiteltiin koetta, jossa simuloitiin kasvinsuojeluaineiden tehon ja vaikutusajan suhdetta. Kokeessa oli määritetty taudinaiheuttajan populaatiokoko, jonka saavutettuaan aiheuttaa taudin puhkeamisen ensimerkit. Tämä on hyvin usein se ajankohta, jolloin kasvinsuojeluaine ruiskutetaan. Taudinaiheuttajien kasvu on mikrobeille tyypillisesti exponentaalista tasapainoisissa kasvuolosuhteissa. Täten voidaan todeta, että jos kasvinsuojeluaine ruiskutetaan, kun populaation koko on tietyssä pisteessä ja saadaan ruiskutuksella 50%:n teho niin taudinaiheuttajan kasvuvauhdilla voidaan laskea populaation koon palanneen ruiskutushetken tasolle 7 päivän aikana. Vastaavasti 90%:n ruiskutusteholla saadaan laskennallisesti 13 päivän vaikutusaika ja 99%:n teholla 24 päivän vaikutusaika. Tämä testi tehtiin stabiileissa olosuhteissa, jotka suosivat taudin kasvua, mutta se myös demonstroi hyvin sitä, kuinka sinnikkäästi ja nopeasti taudinaiheuttaja kykenee kasvamaan ja palaamaan torjuttavalle tasolle.

Miten tämä sitten liittyi nyt kentällä näkyviin renkuloihin? Siten, että viimeisimmän torjunnan jälkeen on ollut suotuisia ajanjaksoja taudinaiheuttajan kasvulle ja taudin puhkeamiselle kasvustoon. Lumihome on kykenevä kasvamaan, kun kosteus ja lämpötila parametrit täyttyvät. Lumihome, Mongraphella Nivalis, kykenee tehokkaaseen kasvuun, kun lämpötila on -3-15 °C-astetta ja ilman kosteus on korkea. Viime vuosina harvemmin esiintyneen Typhula-sukujen aiheuttamaa hometta on paksun lumipeitteen jäljiltä näkyvissä, mutta näiden sienten aiheuttamat tuhot usein keskittyvät vain kasvin lehtiin ja kasvupisteet säilyvät terveinä. Typhula-sieneen nykyisillä kasvinsuojeluaineilla on myös huono teho. Usein ensimmäisenä lumihome iskee heikkoihin ja uusiin kasvuston osiin. Tämän vuoksi tauti usein iskee nimenomaan viimeiseen asti kasvaneeseen kylänurmikkaan ensimmäisenä, mutta muut lajit ovat myös alttiita taudille.

Tämä talvi tarjosi lunta edellisenkin talven edestä, mutta hyvin monessa paikassa lumi tuli sulaan maahan ja lunta ehti tulla hyvin paksu kerros ennen kuin varsinaiset pakkaset alkoivat. Lumen eristävän vaikutuksen vuoksi maa ei ehtinyt mennä routaan vaan pysyi sulana. Kasvuston ja lumen alapinnan väliin pääsi näin ollen kehittymään hyvin suosiolliset olosuhteet taudinaiheuttajan kehitykselle. Parhaimmillaan lumipeite oli vielä huokoinen, jolloin hapen puutekaan ei ole hillinnyt taudin kehitystä. Tauti voi tosin iskeä myös vaikka maa olisi routaantunut.

Kuten jo aikaisemmin tässä totesin, niin syksy oli poikkeuksellisen lämmin ja kasvua oli vielä hyvin myöhään. Myöhäinen kasvu on yksi altistava tekijä taudille, sillä hyvin myöhään syksyllä kasvaneet kasvit eivät yleensä omaa kovin paksuja soluseiniä ja ovat alttiimpia taudille. Kasvua kiihdyttävät toimenpiteet, kuten typpilannoitus, vähentää kasvin muodostamien varastosokereiden määrää ja soluissa on ns. nopeasti hyödynnettävää energiaa, joka houkuttaa ravintoa etsivää sientä. Samoin myöhään käytetyt sokeripitoiset tuotteet voivat ruokkia taudinaiheuttajia ja vahvistaa taudinaiheuttajan populaatiota. Ensi syksynä kehotan kaikkia miettimään syksyllä annettavaa ravinnemäärää ja biostimulantteja. Myös tarpeeksi aikaisin aloitettu kaliumin lisääminen on tärkeää, jotta kaliumia on riittävästi sitä tarvittaviin metaboliatehtäviin, esimerkiksi sokereiden translokaatioon, solunesteen väkevyyteen sekä entsyymiaktiivisuuteen. Aikaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä heinä- elokuuta, jolloin kasvi aloittaa jo talveen valmistautumisen.

Kasvinsuojeluaineiden ruiskutusrajat on myös hyvin näkyvillä tänä keväänä, samoin mahdolliset virheet ruiskutuksissa. Toisaalta pienet virheet antavat hyvän kuvan siitä mikä tilanne voisi olla ilman ruiskutusta. Välillä tuulenpuuska ruiskutuksen aikana on riittävä tekijä, jonka jäljiltä voi nähdä viuhkamaisen muotoon asettuneet tautiläikät.

Mutta tikulla silmään sitä, joka menneitä muistelee, nyt on aika miettiä miten tilanne käännetään oikeaan suuntaan. Muutamalla kentällä, joilla olen nyt käynyt, on suurin osa homeläikistä ollut hyvin pinnallisia. Näiden laikkujen alta ruoho yleensä tokenee, sillä kasvupisteet ovat kunnossa. Jos tauti taas on päässyt tuhoamaan kasvupisteen, niin kohdan korjaantuminen on heikkoa. Mikäli tauti on aktiivinen niin kasvinsuojeluaineruiskutus on hyvä tehdä heti, kun vain ruiskulla pääsee kentälle ja pinta kestää ruiskun painon. Maan ja ilman lämpötilojen mukaan valitaan kontaktinen tai systeeminen valmiste. Kuten useat muutkin sienitaudit kuivuus estää nopeasti taudin kehityksen. Pintojen kuivuttua tautipaine laskee nopeasti, joten toivotaan, että tyypillinen kuiva ja aurinkoinen kevätsää ottaa pian vallan sateista. Jos pinnat kestävät ja paikalle pääsee voi kuivumista vauhdittaa harjaamisella. Jos päällä on vielä lumipeite, voi sen poistaminen vähentää taudin aktiivisuutta ja leviämistä.

Pienet lumihomeen vaurioittamat kohdat voi kylvää yksittäin, mutta laajempaan vahinkoon tarvitaan hyvä kylvö koko alueelle. Pahoin vaurioituneet viheriöt voi lämpötilojen hieman noustessa kylvää suuremmalla siemenmäärällä ja nopeuttaa itämistä sekä taimettumista harsojen avulla. Harsojen kanssa on hyvä pitää mielessä, että tauti voi aktivoitua harson alla nopeasti ja tilannetta kannattaa seurata päivittäin. Kun kylvetään paljon ja uutta kasvua tulee sitä myötä on se hyvä ottaa huomioon lannoituksessa. Alueet joilla on paljon siemenestä tullutta kasvua voidaan lannoittaa useammin, jotta saadaan pinta mahdollisimman nopeasti samalle tasolle muiden alueiden kanssa.

Nyt on hyvä aika ottaa näytepalat ja tehdä minigrip-testi. Näytepala kannattaa ottaa tautikohdasta ja terveestä kohdasta.  Näytepalat laitetaan jääkaappilämpötilaan ja mikäli tauti pian aktivoituu, voidaan taudin olettaa puhkeavan myös kentällä mikäli kosteus ja lämpötila pysyvät taudille suotuisina. Näytepalat voi myös jättää avoimena huoneen lämpöön ja seurata lähteekö kasvu käyntiin normaalisti tautikohdasta.

Vielä on matkaa siihen, että kasvu lähtee kunnolla käyntiin. Kentät joilla ollaan jo kuivilla lumesta ja sulamisvesistä voidaan auttaa kasvia pärjäämään kasvukauden alkuun aminohapoilla, jotka menee sujuvasti väriaine tai kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä. Muista kuitenkin tarkastaa yhteensopivuus joko tankkiseos-ohjeista tai ole meihin yhteydessä.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!