Kesäkuu alkoi kasvupiikillä!

Kasvu on lähtenyt käsistä. Primo ei toimi! Viheriönopeudet vaan laskee.

Kesällä kuulen usein jossainvaiheessa sanottavan, että ”kasvu on lähtenyt ihan käsistä” tai ”Primo ei tunnu nyt toimivan” sekä ”viheriönopeudet ei ole sitä mitä pitäisi”. Samalla kuulee myös niitä tuskasteluja, että kasvu ei tunnu lähtevän käyntiin ja tihentymistä ei vain tule. Kuten hyvin usein, myös näissä tapauksissa kyseessä voi olla monen asian summa. Mutta mitkä ovat tärkeimmät vaikuttavat tekijät kasvupiikkiin näin alkukesästä?

Abioottiset kasvutekijät

Kun vihdoin koittaa se aika, että kasvuun on optimaaliset olosuhteet niin silloin kasvi tekee juuri sitä mitä voidaan olettaakin, eli kasvaa. Hyvin nopeasti kasvanut leikkuujätteen määrä ja hitaampi viheriönopeus kertovat nopeasta kasvupyrähdyksestä.

Abioottisista kasvutekijöistä merkittävimmät ovat lämpötila ja kosteus. Ilmatieteenlaitoksen toukokuun tilastoista voidaan huomata, että lämpötila on ollut seurantakeskiarvon tuntumassa, mutta sademäärä on hyvin monin paikoin keskiarvoa runsaampi. Kevätlämpötilan vaihtelua toukokuussa kuvaa hyvin myös se, että Suomessa toukokuun korkein lämpötila mitattiin olleen 30.8°C ja alin -15.1 °C-astetta. Suurempi lämpötilaero toukokuussa on viimeksi mitattu 2014. Toukokuun korkein keskilämpötila, 10.5 °C -astetta mitattiin Kouvolassa, ei ole sekään kovin korkea, kun yritetään saada siemenet itämään ja heinä kasvamaan.

Rönsyrölleillä optimi lämpötila lehvästön kasvulle on 18 – 24 °C -astetta ja 10 – 18 °C -astetta juurten kasvulle (Beard, 1973), muut meillä suosittavat heinät noudattelevat suunnilleen samoja lämpötiloja. Toukokuun tilastojen valossa voidaan todeta, että tehokkaaseen jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen toukokuu ei ole yleisesti optimi. Mutta pienet muutaman päivän mittaiset lämpimät kelit auttavat aina kehityksessä ja kasvussa eteenpäin, jota tosin kylmät yöt myös jarruttavat tehokkaasti. Tänä keväänä suuri harppaus kohti kesää otettiin viikolla 19, jolloin lämpöaalto pyyhkäisi yli maan. Tuolloin vaikutti aivan siltä kuin kevät olisi vain pidätellyt lupaa lähteä kasvuun. Ja jos katsotaan päiväkohtaisia keskilämpötiloja, niin ennen tuota viikkoa keskilämpötilat olivat suurelta osin alle 10 °C -asteessa. Lohdutuksen sanana, kesäkuu on tilastoiden valossa jo optimaalista kasvun aikaa.

Mikrobitoiminta

Myös maan mikrobeilla on optimilämpötila, jossa mikrobien kasvu lähtee nousuun. Mikrobeille on tyypillistä eksponentiaalinen kasvu, jolloin kasvukäyrä osoittaa hyvin nopeasti kohti taivasta. Kun mikrobien määrä ja aktiivisuus maassa nousee alkaa samalla myös tapahtua ravinteiden mineralisaatiota, kun hajotettavasta orgaanisesta aineksesta vapautuu kasville käyttökelpoisia ravinteita. Hyvin nopeasti kasvaa mikrobipopulaatio voi myös sitoa lannoitteena annettuja ravinteita, jos hajotettava materiaali on kovin ravinneköyhää. Mekaanisilla toimenpiteillä voi olla yhteys kasvun kiihtymiseen. Mikäli kasvualustassa on ollut hapen puutetta tai kosteuden kanssa ongelmaa, voi ilmastus antaa vauhtia mineralisaatiolle.

Lannoitus

Lämpötilan noustessa kemiallisten yhdisteiden liikkuvuus kasvaa. Mikäli maa on ollut kevään hyvin kylmää, niin lannoituksilla on saatettu kasvattaa ravinnepankkia, joka kasvuolosuhteiden muuttuessa tukee kasvua voimakkaasti. Kasvua tuleekin tukea lannoituksella, mutta varsinkin liiallista nopeasti vaikuttavan typen käyttöä kannattaa välttää. Liian runsas typpilannoitus leventää lehteä ja tekee lehdistä paksumpia, jolloin se voi alkaa vaikuttaa viheriönopeuksiin. Ravinteiden määrää ei tosin kannata karsia, jos talvituhojen jälkiä korjataan vielä ja viherpeittävyyttä on tarve nostaa. Nyt on hyvä aika käyttää orgaanista lannoitetta tai pitkävaikutteisempia epäorgaanisia lannoitteita.

Primo Maxx II

Miksi Primo ei tunnu purevan? Primo Maxxin vaikutus kasvissa on riippuvainen kasvin metabolian aktiivisuudesta. Optimaalisten kasvuolosuhteiden myötä noussut metabolia aktiivisuus lyhentää Primo Maxxin vaikutusaikaa ja tämän vuoksi päiviin perustuva ruiskutusväli ei ole riittävä vaan kasvua hillitsevä vaikutus ehtii loppua nopeammin.

Suositellaankin päivien sijaan laskemaan lämpötilasummaa ja ruiskuttamaan sen mukaisesti. Nopeasti selitettynä päivien keskilämpötilaa lasketaan yhteen kunnes saavutetaan 150-200 lukema, jolloin tehdään seuraava ruiskutus. Näin pysytään paremmin kartalla siitä, kuinka paljon tehoainetta on vielä kasvissa. Esimerkiksi kesäkuun ensimmäisellä viikolla on perjantaihin mennessä (5 päivää) saavutettu Helsingissä jo 81 lämpötilasumma, kun viime viikolla summa oli 79 seitsemältä päivältä. Ruiskutusvälin lyhentäminen on tehokkaampi keino kuin annostelun nostaminen. Muista myös huomioida eri lajien erilaiset kasvurytmit.

Syngentalla on hyvä laskuri sivuillaan, jolla voi katsoa hieman osviittaa lämpösumman kertymisestä. Laskurin löydät täältä. Todellisuudessa jokaisella viheriöllä ja alueella on oma lämpötilasummansa, sillä mikroilmasto vaikuttaa vuorokauden maksimi ja minimi lämpötilaan. Mutta jo yksinkertaisella lämpötilamittarilla voidaan seurata lämpötiloja kentällä tarkemmin kuin mahdollisesti aivan erilaista dataa antavan sääaseman perusteella.

Kasvupiikkiin paras keino on sopeutua. Mietitään lannoitus ja Primo Maxx ruiskutukset kohdilleen. Varmistetaan, että leikkuu tehdään terävillä terillä ja leikkuu suuntaa vaihdetaan jokaisella leikkuu kerralla. Säännöllisellä leikkuulla sekä ristiin leikkauksella on saatu merkittävää apua suurimpien kasvupiikkien selättämisessä. Se mikä on varmaa, että tällä viikolla on päivä ja yö lämpötilat sopivat siementen itävyydelle, joten eiköhän ne viimeisetkin paikkokylvöt lähde kehittymään.

Mukavaa kesän alkua kaikille.