Tuhohyönteiset golfkentällä

Viime aikoina on ollut puhetta ja havintoja muutamista hyönteislajeista, jotka voivat aiheuttaa tuhoa kentällä. Monin paikoin on tehty kylvöjä ja nuoret kasvit ovat usein altiita niitä syöville hyönteisille kuten kahukärpäsen toukalle. Talvi hillitsee usein meillä epätavallisen suuria hyönteisesiintymisiä, mutta ajoittain olosuhteet ovat suotuisat jollekin lajille ja populaatio kasvaa paikallisesti hyvin suureksi aiheuttaen samalla haittaa. Tämän kaltainen riski on mm. vaaksiaisentoukalla, jota tänä vuonna on havaittu paikoitellen runsaasti. Muistutellaan mieleen kahukärpäseen ja vaaksiaisentoukkaan liittyviä asioita.

Kahukärpänen

Kahukärpänen (Oscinella frit) voi aiheuttaa merkittävää tuhoa heinäkasveille, erityisesti nuorille taimille. Kaikki heinälajit ovat alttiita, mutta rönsyröllit ja nurmikat ovat kahukärpästen suosiossa. Paksu kuitukerros näyttäisi myös lisäävän kahukärpäsen aiheuttamaa vahinkoa. Kahukärpästä esiintyy koko maassa ja läpi kasvukauden. Kaikki uudet kylvökset ovat alttiita kahukärpäsen tuholle sillä sukupolvia on tyypillisesti kauden aikana kolme. Lämmin sää lisää riskiä vioitukseen, sillä kärpäset munivat kunnes keskilämpötila tippuu alle 10 °C-asteeseen.

Kahukärpänen munii lehtien tyviväleihin, jossa kuoriutuneet toukat tunkeutuvat tyvestä lehden sisälle aiheuttaen lehden vahingoittumisen. Vahinko näkyy ensimmäisenä keskimmäisissä lehdissä. Keskimmäinen lehti irtoaa tyvestä helposti vetäessä, ja lehden kärki on usein kellastunut.

Tuhoa aiheuttavat kellanvaaleat toukat ovat hyvin pieniä ja viihtyvät lähellä maanpintaa ja kasvin tyveä. Toukkien tunnistamiseksi tarvitaan usein mikroskooppia niiden pienen koon vuoksi. Havainnot tehdäänkin usein aikuisista lentävistä kahukärpäsistä, jotka ovat 2-3mm pitkiä ja kiiltävän mustia kärpäsiä. Osalla kannoista on havaittavissa keltaiset jalat.

Havainnointi kannattaa tehdä aamulla tai aamupäivästä ja suunnata katseet alas lähelle pintaa. Tarkkailussa voidaan käyttää hyödyksi keltaliima-ansoja. Jos vuorokaudessa ansaan tarttuu noin viisi kahukärpästä kannattaa torjuntaa harkita. Torjunta on sallittua golkentillä Sumi Aplha 5 FW valmisteella. Ruiskutuksessa on hyvä saada tuote ruiskutettua mahdollisimman tasaisesti kasvustoon, jotta teho on mahdollisimman hyvä kohdehyönteiseen.

Sumi Alpha 5 FW valmiste on erittäin myrkyllistä mehiläisille ja muille pölyttäville hyönteisille, jonka takia käyttö on sallittu vain klo 22 – 06 välisenä aikana. Jos kentällänne on mehiläispesiä, niin keskustelkaa ruiskutuksesta mehiläishoitajan kanssa. Käyttö lähempänä kuin 60 m mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan suostumusta.

Vaaksiaisentoukka

Maailmalla Vaaksiaisentoukka aiheuttaa ajoittain mittavia tuhoja golfkentillä ja tänä vuonna myös Suomessa on tehty yksittäisiä havaintoja. Sucros tiedotti harvinaisen laajasta vaaksiaisentoukkien aiheuttamista tuhoista sokerijuurikkaalla. Havaintojen mukaan laajuus on pahin 15 vuoteen, joten nyt on syytä pitää silmät auki myös golfkentillä.

Kaksisiipisten sääksien heimoon kuuluvia vaaksiaisia (Tipulidae) on maailmassa tuhansia lajeja ja Suomessakin yli 300. Lentovaiheessa olevat vaaksiaiset ovat yleinen näky kesäiltaisin, kun ne kerääntyvät lamppujen lähistölle. Lentävät aikuisyksilöt munivat maahan, jossa toukat kuoriutuvat. Läheskään kaikkien lajien toukat eivät aiheuta vahinkoa eläville kasveille. Toukat elävät pintamaassa maksimissaan viiden sentin syvyydessä ja runsaan kuidun on havaittu edesauttavan toukkien viihtyvyyttä. Toukkien pääasiallinen ravinto on lahoava kasviaines, mutta toisinaan voivat syödä myös tuoreita kasvinosia. Toukka syö juuria ja juurikarvoja, mutta myös lehdet ja varret voivat maistua.

Juuriin kohdistuva tuho on siitä hankala, että maanpäällisisä osissa ei välttämättä heti huomata viotusta, mutta alue voi tulla hyvin näkyville, jos alue kärsii kuivuudesta tai muusta stressitekijästä myöhemmin kauden aikana. Toinen selkeää vahinkoa aiheuttava ongelma on toukkia etsivät linnut, jotka voivat nopeasti tuhota isonkin alueen nurmipintaa, jos toukkia löytyy runsaasti. Toukat viihtyvät myös ilmastus rei’issä, joissa hidastavat umpeen kasvua syömällä tuoreet juuret.

Vaaksiaisen toukkien tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä toukilla on useita kehitysasteita ja lajikirjo tekee myös toukkien ulkonäöstä monimuotoisen. Toukilla on kuitenkin hyvin erottuva etupää ja väritys on usein vaaleanruskeasta tummanharmaaseen. Jalaton toukka on suurimmillaan noin 3 cm mittainen.

Golf-kentillä vaaksiaisentoukkia vastaan Suomessa ei ole rekisteröityjä kemiallisia valmisteita. Monissa maissa, kuten myös Suomessa, laajoille esiintymisille ja riskialueille voidaan myöntää hätälupa, joka on usein alue ja kasvikohtainen. Biologista torjuntaa on mahdollista tehdä sukkulamadoilla, jotka ovat vaaksiaisentoukkien luonnollisia patogeenejä. Biologisella torjunnalla on saatu noin 50% torjuntateho, mutta käsittelyt täytyy tehdä tarkasti oikeaan aikaan, jotta vaikutus on toivotun mukainen.

Maailmalla on kehitetty mielenkiintoisia metodeja vaaksiaisten torjuntaan. Esimerkiksi peittämistä ja tulvittamista on kokeiltu. Näillä saadaan toukat tulemaan pintaan, jonka jälkeen ne yksinkertaisesti lapioidaan pois (KYLLÄ, toukkia voi olla lapioitavaksi asti!). Aikuiset lentävät vaaksiaiset ovat tärkeää ravintoa linnuille, joten monipuolisen lintukannan ylläpito, erityisesti kottaraiset, hillitsevät munivien vaaksiaisten määrää. Tarkkailu on tärkein työkalu, kun havainnoidaan ja mietitään toimenpiteitä. Vaaksiaisten toukkien kanssa, kuten muidenkin hyönteisten kanssa on hyvä muistaa, että usein vasta suuri määrä aiheuttaa varsinaista tuhoa.

Tarkkaimella hyönteisiä sekä niiden määrää saadaan kehitettyä kokonaiskuva oman kentän hyönteislajeista ja määristä. Luontoomme kuuluu hyönteiset niiden koko monimuotoisuudessaan, jolloin kynnys torjuntaan tulee pitää kohtalaisen korkeana. Hyönteislajeille kehittyy myös herkästi resistenttejä kantoja, joka tulee pitää mielessä kemiallisia torjuntoja suunnitellessa.

Mikäli havaitset kentälläsi runsaan hyönteisesiintymän ole rohkeasti yhteydessä meihin, niin selvitetään mikä laji mahtaa olla kyseessä ja autamme suunnittelemaan mahdolliset toimenpiteet. Syngentan asiantuntija Glenn Kirby kiinnostui meidän vaaksiashavainnoista, ja lupasi katsoa löytyisikö viime talven sääparametreistä selitystä esiintymille. Minun veikkaus on, että toinen roudaton vuosi putkeen voi hyvinkin olla osasyyllinen suureen populaatioon..